The Neapolitan Revolt: 1748-1749 – A Popular Uprising Against Bourbon Rule and Its Echoes in Enlightenment Thought

Neapelin kapina vuonna 1748-1749 oli merkittävä tapahtuma Napolin kuningaskunnassa, joka tuolloin kuului Espanjan Habsburgien alaisuuteen. Kapina alkoi talonpoikien ja kaupunkilaisten tyytymättömyydestä hallintoa kohtaan, mikä johtui taloudellisesta ahdingosta, verojen korotuksesta ja Bourbon-dynastian autoritaarisesta hallintomallista.

Kapinan syyt juontuivat syvemmälle kuin pelkkä taloudellinen vaikeus. Napolin kuningaskunta oli vuosisatojen ajan kokenut ulkomaisten valtojen vaikutusta ja poliittisia muutoksia, jotka olivat herättäneet kansalaisissa vahvaa identiteettitietoisyyttä ja halua itsenäisyyteen.

Kun Bourbonien hallinto olikin koonnut voimaansa Espanjan Habsburgeilta vuonna 1734, heidän uudet politiikkansa syvensivät kansalaisten tyytymättömyyttä. Bourbonit korottivat veroja, rajoittivat kaupankäyntiä ja vahvistivat armeijaa hallinnon tukena. Näiden toimenpiteiden seurauksena syntyi maaseudulla levotonta mieltä ja kaupunkeissa vallitsivat protestit.

Kapinan kipinä syttyi vuonna 1748, kun kuningas Kaarle VII:n määräyksen mukaisesti italialaisia talonpoikia värvättiin armeijaan. Kansa koki sen epäreiluna, koska heidän piti taistella Espanjan sotia ulkomailla. Se oli viimeinen pisara, joka sai kansan nousemaan aseisiin.

Kapina alkoi ensin Campagnan alueella, missä talonpojat hyökkäsivät veronkerääjiä ja aatelisten kartanoita vastaan. Kapinan liekki leviä nopeasti koko kuningaskunnan alueelle, ja pian myös Napolin kaupunki oli kapinallisten vallassa.

Kapinalliset muodostivat “San Giorgio”-armeijan, johon kuului talonpoikia, käsityöläisiä ja kaupunkilaisia. He valitsivat johtajakseen Masaniello-nimisen kalastajan, joka nousi kansansankariksi. Masonsilleo oli karismaattinen ja taitava puhuja, joka osasi innostuttaa ihmisiä taistelussa vapautta ja oikeudenmukaisuutta vastaan.

Bourbonin hallinto yritti ensin tukahduttaa kapinaa voimalla lähettämällä armeijaansa kukistamaan kapinalliset. Mutta kapinallisten vahva taistelutahto ja Bourbonien huono taktiikka johtivat aluksi tappioihin Bourbon-armeijalle.

Kapinan kestämiseen vaikutti myös useiden ulkomaisten valtojen tuki, jotka näkivät tässä tilaisuutta heikentää Espanjan Habsburgien valtaa. Ranska ja Englanti tarjosivat kapinalliselle armeijalle aseita ja rahaa.

Kapinan seuraukset: Uusi hallintomalli ja Bourbonien uudistusyritykset

Neapolin kapina oli merkittävä käännekohta Napolin kuningaskunnan historiassa. Vaikka kapina lopulta kukistettiin vuonna 1749, se pakotti Bourbon-hallintoa toteuttamaan merkittäviä uudistuksia:

• Verotuksen keventäminen: Hallinto tunnusti verojen korottamisen olleen yksi kapinan syistä ja alensi veroja sekä muutti verotusta tasa-arvoisemmaksi.

• Hallinnon reformi: Bourbonit ottivat käyttöön uusia hallinnollisia malleja, jotka antoivat enemmän autonomiaa paikallisille viranomaisille.

Muutos	Selitys
Verotus	Verojen alennus ja muutokset verojärjestelmään
Hallinto	Paikallisten viranomaisten autonomia kasvoi
Oikeuslaitos	Rikos- ja siviilioikeuden uudistukset

• Oikeuslaitoksen uudistaminen: Bourbonit perustivat uusia tuomioistuimia ja uudelleenkäsittelivät rikos- ja siviililain oikeudenkäyntiä.

Neapolin kapina vaikutti myös laajemmin Euroopan poliittisiin ajatuksiin. Se oli merkittävä esimerkki kansallismielisyyden noususta ja kansalaisten halusta vaikuttaa omaan hallintoonsa. Kapina herätti myös keskustelua valtion ja kansan suhteesta, sekä ihmisoikeuksista ja yksilön vapaudesta.

Kapinan vaikutus näkyi myöhemmin Ranskan vallankumouksessa (1789) ja muissa eurooppalaisissa nationalistisiin liikkeisiin 1900-luvulla. Neapolin kapina oli ensimmäisiä merkittäviä tapahtumia, jotka osoittivat kansan voimaa ja kykyä nousta hallintoa vastaan vaatien oikeudenmukaisempaa ja vapaampaa yhteiskuntaa.

Vaikka Bourbonien hallinto kukistikin kapinan, sen seuraukset olivat pitkävaikutteisia ja muokkasivat Napolin kuningaskunnan historiaa ja poliittista maisemaa tulevina vuosisatoina. Neapolin kapina onkin yksi historian tärkeimmistä esimerkeistä kansalaisten aktiivisuudesta ja heidän taistelustaan oikeudenmukaisemman ja vapaamman yhteiskunnan puolesta.